|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Työntekijälle kertyy lomaoikeutta lomanmääräytymisvuoden ajalta 1.4.–31.3.
Työntekijä pitää kertyneet lomat lomavuoden aikana (2.5.–30.4.) lomanmääräytymisajan (31.3.) jälkeen.
Vuosilomaa kertyy, jos työntekijällä on kalenterikuukauden aikana vähintään 14 työpäivää tai 35 tunnin säännön piirissä olevalla vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Uudessa työsuhteessa kertyy tavallisesti 2 lomapäivää/kuukausi.
Vuosiloman ulkopuolelle jäävillä työntekijöillä on myös oikeus vapaaseen. Lue lisää (Vuosilomalaki 12 §).
Työehtosopimuksissa on voitu sopia toisin.
Vuosiloman kerryttäminen Palkka.fi-palvelussa
Valitse Kyllä-vaihtoehto, jos haluat, että lomapäiviä kertyy automaattisesti.
Palvelu laskee lomakertymän palkkakauden perusteella, jos palkkakausi sisältää vähintään 14 työpäivää. Jos työntekijällä ei ole palkkakaudella maksettavia palkkoja, ei lomapäiviä kerry. Työpäiviksi lasketaan kaikki päivät (ma–pe) erottelematta arkipyhien palkallisia tai palkattomia päiviä. Palvelu ei huomioi laskennassa maksettavan palkan määrää tai tuntimäärää. Työnantajana sinun täytyy itse huomioida 14 päivän ja 35 tunnin säännöt. Tarkista tiedot ennen hyväksymistä palkanlaskennan esikatselussa. Kertyneet lomapäivät näkyvät palkkalaskelmassa ja lomaraportissa.
Voit valita, kertyykö työntekijälle vuosilomaa kohdasta Työntekijän ja työsuhteen tiedot.
Huomaathan, että lomapäivät kertyvät vasta niistä palkkakausista, jotka on laskettu Tiedon voimaantulo -päivämäärän jälkeen.
Voit lisätä Lomakeskituntiansion tuntipalkkaa saavalle työntekijälle. Voit myös jättää kentän tyhjäksi tai päivittää sen myöhemmin. Lomakeskituntiansiota käytetään oletusarvona, kun lasket työntekijälle vuosilomapalkkaa. Palvelu tekee raportin, josta näet työntekijälle lomanmääräytymisvuodelta (1.4.–31.3.) maksetut palkat palkkakauden päivien mukaan. Kun lasket vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta, muista huomioida esimerkiksi mahdolliset työehtosopimuksissa mainitut prosenttiperusteiset lisäykset ja lomapäivien määrästä riippuva kerroin.
Kertyneiden lomapäivien lisääminen aikaisemmalle lomavuodelle
Jos haluat lisätä työntekijälle kertyneet lomapäivät aikaisemmalle lomavuodelle, voit lisätä ne palkanlaskennassa kohdasta Kertyneet lomapäivät. Merkitse aiemmin kertyneiden lomapäivien lukumäärä palkanlaskennan yhteydessä, jolloin työntekijän vuosilomakertymä vastaa todellista tilannetta. Työntekijän pitämät ja jäljellä olevat lomapäivät näkyvät palkkalaskelmassa. Maksaessasi lomapalkkaa käytä palkkalajia Vuosilomapalkka, jotta pidetyt ja jäljellä olevat lomapäivät muodostuvat oikein.
Esimerkki:
Olet ottanut Palkka.fi:n käyttöön 1.4. Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1. Työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ajalta 1.1.–31.3. > 2 pv/kk, yhteensä 6 päivää. Merkitse päivät kohdassa Kertyneet lomapäivät, jotta saat ne mukaan työntekijän vuosilomakertymään. Tee kirjaus vain kerran palkanlaskentaan.
Tuntityöntekijä tai osa-aikainen työntekijä
Valitse työntekijätiedoissa Kertyykö vuosilomaa -kohdasta vaihtoehto Ei, jos työntekijä työskentelee jatkuvasti alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa tai jos työsuhteessa maksetaan prosenttiperusteista lomapalkkaa.
Voit tarkistaa työntekijän lomatiedot kohdasta Työntekijän ja työsuhteen tiedot.
Lomatiedot näkyvät myös työntekijän palkkalaskelmassa.
Työntekijän palkkalaskelmalla näkyvät työntekijän kuluvan ja edellisen vuoden lomapäivät. Aiempien vuosien lomapäivät voit tarkistaa lomaraportilta.
Lomaraportista voit tarkistaa kertyneet ja pidetyt lomapäivät. Raportista näet myös kyseisen lomavuoden aikana ansaitun työajan palkan ja tehdyt työtunnit.
Voit korjata tai poistaa palvelun automaattisesti laskemat lomapäivät palkanlaskennassa.
Esimerkiksi jos työsuhde on kestänyt yli vuoden ja olet unohtanut korottaa lomaoikeuden 2,0 päivästä 2,5 päivään, voit lisätä lomapäiviä.
Lomapäivät pidetään aina kokonaisina. Lisää 0,5 lomapäivää, jos kertymä ei ole tasaluku, ennen kuin maksat lomapalkan.
Vastaavasti voit poistaa lomapäiviä, jos työntekijä ei ole työskennellyt kuukauden aikana yli 35 tuntia ja olet valinnut Kertyykö vuosilomaa -kohdasta vaihtoehdon Kyllä.
Päivitä tarvittaessa myös työntekijän tietoihin lomaoikeuden määrä.
Kun teet palkanlaskennassa palkankorjauksen, tarkista lomapäivien määrä ja korjaa tarvittaessa.
Voit korjata palvelun automaattisesti laskemat lomapäivät palkanlaskennassa kohdasta Lisää palkkalaji > Kertyneet lomapäivät.
Valitse korjattava lomavuosi. Jos haluat vähentää lomapäiviä, merkitse luvun eteen miinusmerkki (esim.
-2,0). Jos lomapäiviä on kertynyt liian vähän, merkitse lisättävä määrä (esim. 2,0). Lomapäivät merkitään puolen päivän tarkkuudella (esim. 2,5).
Lomakertymä vuodelle 2014 pitää tallentaa kokonaisuudessaan (esim. 30 pv).
Työntekijällä on oikeus pitää kesäloma lomakautena 2.5.–30.9. Talviloma on oikeus pitää lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua, eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana.
Lue lisää Vuosilomaoppaasta
Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka niin kuin vuosilomalaissa ja lomapalkkasopimuksessa säädetään.
Valitse palkanlaskennassa palkkalaji Vuosilomapalkka.
Merkitse Yksikköhinta ja Määrä ilman etumerkkiä. Kun merkitset pidettävien lomapäivien lukumäärän, lomapäivät vähenevät automaattisesti.
Jos käytät laskentaperusteena lomakeskituntiansiota, merkitse Määrä-kohtaan loma-aikaa vastaava tuntimäärä ja Yksikköhintaan lomakeskituntiansio. Jos olet merkinnyt työntekijän tietoihin lomakeskituntiansion, palvelu näyttää Yksikköhinnan automaattisesti. Tarkista, että hinta on oikein ja tee tarvittavat lisäykset. Jos merkitset Yksikköhinnaksi keskipäiväpalkan, merkitse Määrä-kohtaan lomapäivien määrä.
Tiedot näkyvät myös työntekijän palkkalaskelmassa ja lomaraportissa.
Tuntityötä tekevän lomatietoihin voit syöttää lomakeskituntiansion (lomaKTA). Lomakeskituntiansiota käytetään oletusarvona palkkalajeissa: vuosilomapalkka.
Jos haluat käyttää keskipäiväpalkkaan perustuvaa vuosilomapalkkaa, merkitse se lomakeskituntiansion tilalle.
Jos olet ilmoittanut työntekijälle perusteetonta etua, mutta siitä ei ole tehty vielä takaisinperintää, lomakeskituntiansio ehdotukseen lasketaan mukaan perusteeton etu. Jos olet tehnyt myös muutoksia työtunteihin, se huomioidaan jo ennen takaisinperintää.
Luontoisedut loma-ajalta
Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.
Esimerkiksi ravintoetu, joka ei ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Jos lounasseteleitä annetaan loma-ajalle, on ennakonpidätys toimitettava koko lounassetelin raha-arvosta.
Esim. Jos työntekijällä on ravintoetu (6,10 €/työpäivä vuonna 2014) ja lomaa 24 päivää.
Työnantajan on maksettava loma-ajan ravintoetu rahana eli yhteensä 146,40 € (24*6,10 €).
Lisää summa palkkalajilla Palkka tai palkkio.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, hänellä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta. Vapaajärjestelmän piirissä oleville maksetaan lomakorvaus vapaan ajalta.
Lomakorvaus lasketaan työehtosopimuksesta riippuen
· lomakeskituntiansion mukaan
· tai prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden ansioista.
Kuukausipalkkaisen lomakorvaus lasketaan samalla tavoin kuin lomapalkka.
Lomakorvaus määräytyy prosentteina lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansioista. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomakorvaus on 9 % ja lomanmääräytymisvuoden lopussa vähintään vuoden kestäneessä työsuhteessa 11,5 %.
Lue lisää Vuosilomaoppaasta
Käytä palkanlaskennassa palkkalajia Lomakorvaus.
Lomarahaa koskevat säännökset eivät sisälly vuosilomalakiin, vaan eri alojen työehtosopimuksiin. Lomarahan maksamisesta sovitaan työsopimuksessa.
Lomarahan määrä on 50 % vuosilomapalkasta. Lomarahan voi maksaa kerralla ennen loman alkamista. Lomaraha maksetaan useiden sopimusten mukaan myös lomakorvauksen yhteydessä silloin, kun työsuhde päättyy lomakauden aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai jos kyseessä on eläkkeelle tai asepalvelukseen lähtevä työntekijä. Maksuperuste kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta.
Käytä palkanlaskennassa palkkalajia Lomaraha.
Esim. Jos työntekijän työsuhde alkaa 1.2. ja päättyy 5.6.
Työntekijälle kertyy yhteensä 8 lomapäivää.
· Työntekijälle kertyy lomavuodelle 2019 yhteensä 4 lomapäivää (helmi- ja maaliskuulta).
· Lomavuodelle 2020 työntekijälle kertyy 4 lomapäivää (huhti- ja toukokuulta). Kesäkuussa työntekijä työskentelee alle 14 päivää, jolloin hänelle ei kerry lomaa.
· Työntekijän on pidettävä lomapäivät ennen työsuhteen päättymistä eli jos työsuhde päättyy 5.6.2019, on työntekijän pidettävä lomapäivät lomavuosilta 2019 ja 2020, yhteensä 8 päivää, ennen sitä.
· Jos työntekijä ei ole pitänyt lomapäiviä, työnantajan on maksettava päivät lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.
Esim. Jos työntekijän työsuhde alkaa 20.1.2019 ja päättyy 15.4.2020.
Työntekijälle kertyy yhteensä 36,5 lomapäivää. Lomapäivät pidetään ja maksetaan aina kokonaisina päivinä ja pyöristys tehdään ylöspäin 37 lomapäivään.
· Työntekijälle kertyy lomavuodelta 2019 (20.1.2019–31.3.2019) yhteensä 4 lomapäivää (helmi- ja maaliskuulta).
· Tammikuussa 2019 työntekijä työskentelee alle 14 päivää, jolloin hänelle ei kerry lomaa.
· Lomavuodelta 2020 (1.4.2019–31.3.2020) työntekijälle kertyy yhteensä 30 lomapäivää. Työsuhde on kestänyt yli vuoden lomavuoden päättyessä (31.3.2020), joten työntekijälle kertyy jokaiselta kuukaudelta 2,5 lomapäivää eli yhteensä 30 päivää.
· Työsuhde päättyy 15.4.2020, jolloin työpäivien määrä jää alle 14. Lomaa ei siis normaalisti kertyisi, mutta koska huhtikuun 2020ja tammikuun 2019 lomapäivät lasketaan yhteen, työpäivien määrä ylittää 14. Lomaa kertyy 2,5 päivää.